Tehotonta hoitoa ja pitkät jonot – työkuntoinen alkoholisti saattaa joutua kustantamaan hoitonsa itse: ”Hoidetaan vasta, kun on ihan pakko”
Arvioiden mukaan suomalaisista alkoholisteista vain pari prosenttia raitistuu. Kaikki alalla työskentelevät eivät kuitenkaan näe alhaisen luvun syyksi niinkään päihdesairauden kuvaa, vaan Suomen terveydenhuollon tehottomat hoitokeinot.
Julkisen päihdehoidon tila on avannut markkinaraon yksityisille toimijoille.
– Apua tulee hakea silloin, kun päihteiden käyttö alkaa häiritä elämää sosiaalisesti, terveydellisesti tai psyykkisesti, ja vaikuttaa joko omaan tai läheisten hyvinvointiin, A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki linjaa.
– Sitten on se todellisuus, milloin apua saadaan. Tällä hetkellä systeemi on sen verran aliresursoitu, että apua on haastavaa saada varhaisessa vaiheessa. Se näkyy siinä, että vasta kun päihdeongelma on laajamittaisempi, apua saa julkiselta sektorilta.
Simojoen mukaan päihdehoidon tilanne on tilastollisesti huonontunut. Päihdehoidon tarve ja tarjonta eivät kohtaa.
– Hoidettujen ihmisten määrä niin avohoidossa kuin laitospuolella on viimeisten vuosien aikana laskenut, ja samanaikaisesti ongelmien määrä on ollut kasvussa.
Avun ulkopuolelle jäävät Simojoen mukaan erityisesti työssäkäyvät. Eli he, ketkä tarvitsisivat apua, mutta joiden ongelma on vielä alkuvaiheessa.
Tämä johtuu siitä, että julkinen sektori joutuu käyttämään vähäiset resurssit vaikeimpiin tapauksiin.
– Tilanne on usein sellainen, että hoidetaan vasta, kun on ihan pakko.
