Juhlapäivät on hanulle helpompia.
Alkoholistille elämä on sarja ohikiitäviä tapahtumia juomisen lomassa. Siinä vaiheessa kun alkoholisti vielä onnistuu löytämään nousuhumalan, hän tekee kaikkensa sen saavuttamiseksi. Hän ei välitä onko paikka ja aika kännissä kohellukseen oikea tai millään lailla sopiva. Hän ei juurikaan uhraa ajatuksia sille, miltä muista tuntuu. Ainoa merkitsevä asia on, että oman pään saa sekaisin.
Häitä ja hautajaisia
Mä saatoin best manina useammankin ystäväni kännissä alttarille. Oon myös humalaisena sylikummina pelännyt pudottavani nimeämistään odottavan vaavin kesken kastetilaisuuden. Äitini hautajaisissa sentään olin selvinpäin, krapulassa toki niissäkin.
Oman poikani ristiäisiin vedin pohjiksi puolitoista pulloa viiniä ja pari pitkää huikkaa konjakkia. Kirkossa hikoilin, tärisin ja odotin, että tilaisuus loppuu. Mielessäni olin papille raivoissani, koska tilaisuus kesti sovitun puolen tunnin sijaan 40 minuuttia. Herttainen pappi pidensi mun piinaa ja odotusta; olinhan järjestänyt niin, että kastetilaisuuden jälkeen koko porukka lähtee Ravintola Saludiin syömään ja juhlimaan nimeä. Ravintolan valitsin juhlapaikaksi sen takia, että siellä juominen herättää vähemmän huomiota. Saludin valitsin siksi, että siellä voi väittää itseään espanjalaisten viinien ammattilaiseksi ja asiantuntevasti tilailla pulloja toisensa perään.
Mikä näitä tapahtumia yhdistää? Se, että aina kun pakollinen osuus oli hoidettu, niin mulle oli taivas auki. Sain taas juomaa eteeni, olo parani ja juttu alkoi luistaa. Tunnissa olin omasta mielestäni jo voittamaton; paras, komein, hauskin, empaattisin ja mukavin. Kertaakaan ei tullut mieleen, että valtaosa muista ei ollut lainkaan samalla levelillä. Mulla oli alla jo kunnon kännin verran viinaa, suurimmalla osalla muista ehkä lasillinen viiniä. Osa tietenkin oli selvinpäin. Heidän kanssaan en juuri viitsinyt jutella tai hengailla. Ihan helvetin tylsää jengiä kun ei osaa juhlia, kuka dorka muka tulee juhliin autolla? Alkoholisti hakeutuu humalaisten seuraan sulautuakseen joukkoon. Selvempien seurassa olo tuntuu epämukavalta, kiusalliselta ja hankalalta.
Tapahtumien pakollinen osuus? Parhaan kaverin vihkiminen, kummilapsen kastetilaisuus, oman pojan ristiäiset. Elämän parhaita ja ikimuistoisimpia hetkiä. Mulle, juopolle, ohikiitäviä minuutteja, pitkiä hetkiä ja hidasteita ennen juomisen jatkamista.
Vappumuistoja
Kun on kännissä oikeaan aikaan, niin siihen tuskin kiinnitetään kauheasti huomiota, uskoo juoppo.
Meillä oli vuosikausien perinteenä ison ystäväporukan yhteinen vappupäivän lounas. Älyttömän kiva ja arvokas traditio. Mun osalta lounas sujui useampaan kertaan ravintolan ulko-oven ulkopuolella selviämässä. Rakkaat ystävät olivat vuorotellen vahdissa etten katoa, telo itseäni tai jää auton alle. Jäi ruuat syömättä mutta eihän mulle se ruokailu pääasia ollutkaan. Ja toisaalta, tuskin olisin pystynyt kuitenkaan syömään mitään.
Kaupungilla örveltäminen ja kaatuilu ei tuntunut missään. Kyllähän vappuna kaikki vetää älyttömät lärvit ja sekoilee. Paitsi ettei tietenkään vedä.
// tatu varpukari
